Sitä tulee harrastettua joskus. Todella harvoin. Olen niin vanhanaikainen, että satunnainen seksi tuntuu jotenkin väärältä. Tosin minut kasvatettiin uskomaan, että seksi ylipäätänsä on jotain pahaa ja likaista, mutta en enää pelkää sitä ja oikeassa ihmissuhteessa se tuntuu kuuluvan asiaan.

En oikein tiennyt tähän asti, olinko samaa mieltä siitä, kun naisen orgasmista puhuttaessa sanottiin aina, että naiselle se on paljon tunnesidonnaisempi asia kuin miehelle. Nyt alan todella ajatella niin. Silloin, kun kyse on irtoseksistä, mielihyvän tunne on hyvin fyysinen ja tiettyyn pieneen kehon osaan rajoittuva kokemus. Ajatukseni harhailevat, en osaa keskittyä, enkä tosissani edes halua olla tämän ihmisen lähellä. 

Outoa, mutta vaikka ihan hyvin voin antaa jonkun miehen "panna" minua, en kuitenkaan mielelläni suutele häntä. Suuteleminen tuntuu minusta läheisemmältä kuin yhdyntä, enkä halua suudella ihmistä, josta en välitä. Tämä vaikuttaa myös seksiin, koska olen paljon rennompi ja enemmän tilanteessa "mukana", jos seksikumppani on joku, johon tunnen vetoa paitsi fyysisesti myös henkisellä tasolla. Mies voi olla kuinka seksikäs ja komea tahansa, mutten todella nauti, jos tunteeni eivät ole mukana.

Wau, olen sittenkin tyypillinen nainen. Lohduttavaa. Välillä tuntuu että olen huono, enkä osaa olla oikea ihminen. Ihan kuin olisin jonkinlainen ihmisen tynkä, kuin minulta puuttuisi jotain...