Ihanaa, koska en jaksa olla töissä. Hyvä veruke saada vähän kevyempiä päiviä välillä. Minulta on veto ihan pois. Vaikka nukuin eilen päivällä ja sitten kunnon yöunet, oli tänäänkin mentävä torkkumaan pariksi tunniksi koulun jälkeen ja menen sitten taas varmaan suht. ajoissa tutimaan.

Ahdistaa, koska tehtävää tulee koko ajan lisää, eikä minun jaksamiseni tästä mitenkään parane. Samaa masentuneisuutta ja voimattomuutta päivästä päivään, vaikka kuinka yrittäisin leikkiä pirteää. En vain jaksa.

Pitäisi kirjoittaa raportti työelämäprojektista. Kesän aikana oli pieni projekti, joka ei oikeastaan lähtenyt toimimaan, mutta eipä opettaja sitä tiedä. Sitten pitäisi lukea joku valmis opinnäytetyö ja kirjoittaa siitä jonkinlainen raportti. Ja sitten tietenkin pitää alkaa työstää omaa opinnäytetyötä. Lisäksi pitäisi viikonlopun aikana testata töissä käytettävän ohjelmiston päivityksiä ja raportoida siitä. Ja joudun kai vielä tutustuttamaan joitakin asiakkaita siihen ja auttamaan heitä sen käytössä. Samalla siis kun teen muun työni.

JUST LET ME OUT OF MY MISERY!!!

Haluaisin vain ryömiä piiloon johonkin pimeään koloon, josta kukaan ei löytäisi minua. Ikuinen rauha.

Pressure edit. Lisäksi tunnen paineita siitä, etten sisusta asuntoani trendikkäämmäksi ja ylipäätänsä paremmannäköiseksi. Minun pitäisi myös lähteä välillä shoppailemaan ja ostaa muodikkaita vaatteita. Olen lisäksi jättänyt musiikin kuuntelun, lukemisen, piirtämisen ja liikunnan kokonaan. Olo on syyllinen. Pitäisi tehdä kaikkea, pitää olla menestyvä, pitää saada jotain aikaan! Helvetin luuseri...

HateMyFat edit. Kävin tilaamassa H&M:stä muutaman vaatekappaleen.  Siellä oli tämänkaltaisia unelmavartaloita:

Kaikki näyttää todella hyvältä noiden anorektisen laihojen mallien päällä, mutta heti kun vaatteen vetäisee tällaisen ihrakasan päälle, siitä karisee kaikki hienous. Johtopäätös: Minun vartaloni pilaa kuinka kauniin vaatteen tahansa.