Minun pääni toimii niin selkeällä kaavalla, etten enää ollenkaan yllätä itseäni. Masentaa ja ahdistaa tavallista enemmän -> tuloksena heti huonompi itsetunto, joka johtaa itseinhoon ja häpeään. On todella vaikeaa olla ihmisten seurassa. En pysty katsomaan ketään kasvoihin. Hävettää niin paljon olla näin ruma, haluan vain piiloutua, kadota maan pinnalta.
Yhtä ennalta arvattavia ovat käyttäytymismallini, joilla yritän selvitä pahasta olostani. Niitä ovat:
- ahmiminen & oksentaminen
- jonkinlainen itseni satuttaminen
- juominen
Näistä alkoholi on suosikkini, se kun ei ole yhtään niin ikävää kuin kaksi ensimmäistä. Ongelmana on vain se, että humalassa on paljon helpompaa sortua syöpöttelemään, viiltelemään tmv.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Miten minusta on tullut näin naurettava?...
Kommentit